Arkkupöydän uusi tuleminen

Kaveri (kiitos Eija!) laittoi viestiä että parvekkeella makaa raato josta ehkä saisi vielä jotain, ehkä ei. Moninaisten seikkailujen jälkeen (verta, hikeä ja pari perkelettä) tällainen makasi olkkarin lattialla invalidina, mutta selkeästi vielä elämänhaluisena. :) Jalka oli irti, kansipalat vinksallaan ja pinta kovin naarmuinen.  Niinpä päätin tehdä asialle jotain.

Otin kaikki metalliosat irti, samoin loput jalat ja hioin kaiken huolella mutta suurta varovaisuutta noudattaen sillä arkku EI ole massiivipuuta kuin laatikoiden ja jalkojen osalta. Maalasin puhtaat pinnat valkoisella kalustemaalilla (sitä oli jemmassa edellisestä sessiosta). Telan jouduin hakemaan yöpaitasillani hilppasten naapurin Maijalta, koska nämä inspikset iskevät aina iltaisin! :)

Sitten vaan osat nippuun ja tällainen siitä sitten tuli. Monta palvelusvuotta vielä edessä!

Yhdestä vetimestä puuttuu rengas mutta kukapa täydellisyyttä kaipaisikaan. :)

Iloista lokakuuta kaikille! Lantsut jalkaan ja puita halailemaan. :)

                                           Piis! <3

Design pöytä(kö)

Patinaan (tai minne tahansa kierrätykseen) viedessä tavaraa on suuri vaara että sieltä tulee kotiin enemmän mööpeleitä ja sälää kuin sieltä lähti. 
Tämäkään kerta ei ollut poikkeus ja tällaisen ysärihelmen sieltä löysin. Se on jännä miten väri muuttaa kaiken.

Pöytä oli alunperin tällainen kullanvärinen, ja maalasin sen Mastonin mustalla metallimaalilla.

Tällainen siitä sitten tuli. Näyttää erehdyttävästi kalliilta design-pöydältä. :D

Valitettavasti eräänä yönä haahuilin taas unissani, törmäsin pöytään ja rikoin pienemmästä lasin. Tarttis tehrä asialle jottain.

Valoa kansalle!

Syssy saapui ja pimeät illat. Loistava tekosyy raahata erilaisia lampunraatoja kotiin roskiksista ja kierrätyksestä.
Tämän projektin lampun ostin paikallisesta kierrätyskeskus Patinasta hintaan 10€. Lampussa ei sinänsä ollut mitään vikaa, vähän nuhjunen ja tylsä vain.

 Varjostimen vuorasin Marimekon Laivakoira-kankaalla, jonka olen hankkinut Facebookin Marimekko-kirppikseltä sopuisaan hintaan. 

Jalan ympärille tein ikään kuin rannekoruja puuhelmistä ja kuminauhasta jotka sitten maalasin Honkkarin kalustemaalilla valkoiseksi. Puuhelmet on saatu samaisesta Patinasta ja alunperin olivat autonistuimena jonka sitten purin.

Tällainen kokonaisuus siitä sitten tuli. :)

Maailman nopein fixaus.

Maalaamalla saa huonekaluista tosi nopsasti tosi erilaisen näköisiä. Viime viikonloppuna maalasin lipaston ja kaksi eriskummallista kaappia, sekä entiset sermit / nykyisen sängynpäädyn.

Sain jälleen kerran Facebookin ilmaisryhmän kautta tällaisen lipaston joka todellisuudessa kuuluu siihen huonekaluryhmään joka olisi ollut viisainta jättää valmistamatta. Laadultaan yhtä hyvää jälkeä saa kun laittaa purkan sekaan purua ja päällystää sen kontaktimuovilla, eli ö-luokan lastulevyä z-luokan muovipinnoitteella. Noh, laitoin sen kuitenkin siivompaan kuntoon vaikkei tällä pitkää oleskelulupaa meidän huushollissa tule olemaan.

Maalaukseen käytin Honkkarin kalustemaalia, 12€/litra, ja vaihdoin kasarivetimet mustiin, jotka minulla oli entuudestaan ehtymättömässä varastossani (vaatehuone). 
Tällainen siitä sitten tuli:

Toinen samantapainen projekti oli nämä kummalliset, entiset koulun seinäkaapit joiden siis alunperin on tarkoitus avautua alhaalta ylös (jälleen kiitos Mari ja FB:n annetaan ilmaiseksi!). Tein niistä yöpöytäkaapit.

Ystäväni Giulia antoi minulle kolme kpl sermejä joista oli kissat verottaneet taustakankaat. Kongon Kuljetus Oy pakkasi ne Kaalimadon (vihreä Volkkarini) kyytiin, matka itsessään oli historiallinen, mukana oli myös kolmen huushollin ruoat ja tosiaan naapurin kongolainen rouva joka istui takana tuhannen mytyssä kassien ja sermien seassa, tämä Kongon Kuljetus Oy-nimike olikin hänen näkemyksensä. :D

 Tällaisia sermin paloja oli kokonaisuudessaan yhdeksän, joista liitin toisiinsa neljä. Kalustemaalia pintaan ja sängyn päätyyn, ja se on hänes. Voipi olla että ajan kanssa laitan taustaan jonkun villin kankaankin.

 Siinä on paikallansa sekä yöpöytäkaapit että pääty. Maalia jäi vielä yli puolet joten kokonaishinnaksi kaikelle tuli n. 6€. Puhumattakaan kuinka hulvattomia kokemuksia matkalla tuli! :D

Pubipöytä ja mummon keikkuvat tuolit.

Myin aiemmin tuunaamani pirttikaluston uuteen kotiin, eikä meillä siis ollut keittiössä minkään valtakunnan ruokaryhmää. Kaiken nähneenä lapset totesivat kotiin tullessaan että "Jaa, meillä ei ole näköjään enää pöytää eikä tuoleja, syödään siis lattialla.". Ei ongelmaa. :)
Mutta asioilla on aina tapana järjestyä, niin oli nytkin. Sain vanhan pubin terassipöydän kannen (Special thanks to Tiia & Motör Pub/Lahti ja tietenkin Facebookin Annetaan Ilmaiseksi-ryhmä) joka oli aika jäätävässä kondiksessa mutta ehdottomasti hiomaton timantti. Harjasin pinnat teräsharjalla, väleistä suurimmat röökinnatsat hammasharjalla (poika tuli armeijasta lomille ja kysyi "Missä mun hammasharja on?"), pesin huolella juuriharjalla ja lopuksi hioin kevyesti koneella sen verran ettei ruokaillessa tule tikkuja käsiin. Pintaan laitoin tanskaöljyä (koska sitä sattui olemaan kaapissa), mutta mikä tahansa pintakäsittelyöljy tai -vaha olisi käynyt yhtä hyvin. Metallijalat minulla oli jo entuudestaan ja täräytin ne kiinni ja tässä tulos.

Pinnasta tuli mukavan rouhea.

Pöytä tarvitsi tietenkin kaverikseen tuolit ja ne löytyi lähes saman tien Facebookin Vaihdetaan-ryhmästä. Mahdottoman mukava herrasmies vaihtoi neljä kappaletta vanhoja tuoleja levylliseen Fazerin Sinistä. Tuoleille ei muuta tarvinut tehdä kuin muutama liitos liimata uudelleen ja vaihtaa istuimen verhoilu. Minulla oli kaapissa Marimekon mustavalkoista Päiväntasaajaa odottamassa arvoistaan kohdetta ja niin verhoilumatskukin oli ratkaistu.

Kokonaisuudessaan tämän ruokaryhmän hinnaksi tuli siis 2,30€, eli sen verran mitä suklaalevy maksoi. Ei pöllömpää! :)

 Ei enää lattiaruokailua. *Toistaiseksi* :D

70-lukua ja old school-ruusutatskaa.

Tyttäreni koulukaveri lahjoitti minulle kelpo lipaston, ja vaikka väri sinällään oli jo hauska, se ei istunut meidän värimaailmaan. 

Otin vetimet irti, pyyhin maalarinpesulla, karhensin vähän pintaa ja maalasin valkoiseksi. Koska laatikosto olisi vain valkoisena ollut aika tylsä, se piti palauttaa entiseen loistoonsa. Olin aiemmin tilannut eBaystä sisustustarroja (joka joka sinällään on kummallista koska en ole niiden fani ollenkaan) vaikkei minulla ollut hajuakaan minne niitä käyttäisin, mutta kaipa tämä lipastoprokkis oli jo tulollaan sillä tarrat passasivat siihen kuin sormi sieraimeen.

Tällainen siitä sitten tuli. Maalina käytin Mastonin semikiiltävää, superlon-telalla vedettynä ja sitten vaan tarrat kylkeen. Helppoa ja halpaa! :)                                                                                                 

Mato Matalalle mökki

Perheeseemme muutti viljakäärme ja hänelle tarvittiin tietenkin asumus.
Facebookin kirppisryhmän kautta löytyi suuri terrario edukkaaseen 30€:n hintaan (sisälsi myös lämpömaton ja taustamuovin), mutta ihan sellaisenaan se ei riittänyt, vaan tarvitsi jonkinlaisen pöydän alleen.
Tässä kohtaa kiittelin kyseenalaista luonteenpiirrettäni olla heittämättä mitään pois, sillä aikani varastoa myllättyäni löysin jalat ja massiivikoivuisen pöytälevyn jonka olin aikoinaan tehnyt.

Sahasin pöytälevystä sopivan kokoisen palan terrarion jalustaan.

Kiinnitin jalat pöytälevyyn.

Vähän maalia niskaan (jämiä edelleenkin aiemmasta pirttikalusto-projektista), ja voilá! Valmista tuli.

Käärmeen terrariossa on oltava jämäkkä kansi, muutoin ne tosiaan tulevat ulos. Sahasin jälleen kerran ylimääräisestä vanhasta pöytälevystä kannen, sahasin keskelle ison reijän jonka päälle kiinnitin niittipyssyllä rautakaupasta ostamani verkon. Reunat niitteineen päällystin "metallisella" lämpöteipillä, ettei kärmes telo itseään.

Tässä se nyt on koko komeudessaan, tosin piilopaikkaa toimittaa vielä Kellog´s murolaatikko :)

Aikomuksena on valaa madolle piilo joko sementistä tai Supradura-kipsistä.

Siellä sitä mennään. Tämä rescue-kaveri on koko 4-vuotiaan elämänsä asunut aivan liian pienessä kopperossa ja nyt ei tiedä mihin päin luikertelisi kun tilaa on. Käärmeitä ottaessa kannattaakin miettiä tarkkaan onko siihen tilan puitteissa resursseja. 

Uimaan menossa!

                                 Iloista alkanutta kesää!! :D

Let the sun shine in!

Olen 60-luvun lapsi ja eittämättä läpeensä hippi. Aika-ajoin tämä hippeys hiipii myös muutoin niin mustavalkoiseen ja graafiseen sisustukseeni.

Maanantaina pyörähdin tyttäreni kanssa kirpparilla, ja nurkassa pönötti jalkalamppu joka oli tavattoman ruma mutta ah-niin-täynnä-potentiaalia. Maksoin 12€ ja nappasin matkaan auton takarissalle.

Jalkaosa on melko ikävännäköistä muovia mutta lamppu on ehjä ja se on ainoa asia jolla on merkitystä.

Maalasin rungossa olevat ruskeat osat Mastonin suhupinkillä, jättäen hopeanväriset osat maalaamatta. Varjostimen reunat kääräisin pinkkipohjaiseen, kuviolliseen sifonkiin jota jäi Bollywood-showvaatteiden teosta, samoin kuin pinkki satiinipala jolla vuorasin varjostimen "katto-osan".

Ainoa jota minun piti ostaa oli pom-pom-nauhat, tilasin ne Happy Monday:sta, jossa on hyvät hinnat ja valoa nopeampi toimitus (iso plussa Happy Monday:lle!!).

Inhoan ompelua ja niinpä kiinnitin kaiken verkkoteipillä jolla asennetaan esim. muovimatot lattiaan :)

Löysin myös kätköistäni linnun jonka olen ostanut kirpparilta, ja ajattelin että tehdään varpusesta tropiikin kaunotar, vaikka vaan pääsiäisen kunniaksi.

Mastonin suhupinkillä alkuperäinen ruskea höyhenpeite piiloon.

Höyheniä on jemmassa pilvin pimein entisen sambaelämäni johdosta. Ne on helppo kiinnittää kuumaliimalla.

Tällainen siitä tipusta sitten tuli. Muu perhe katsoi sitä siinä määrin kieroon että voi olla että pääsiäisen jälkeen tulee lähtö :D

Tässä lamppu on koko komeudessaan, valmiina juhlanviettoon. Tämän valossa kelpaa pashaa nauttia :)

Siunattua pääsiäistä teille kaikille ja muistakaa rakastaa toisianne. Piis <3

Kirpparilöytö Kalevi

Tässä taannoin poikkesin paikalliseen kierrätyskeskus Patinaan josta lähes aina tarttuu mukaan ehkä enemmänkin kuin sinne vien. Ei ollut tämäkään reissu poikkeus. 

Löysin eriskummallisen, suuren kipsisen pään. Kenen lienee, me ristimme hänet Kaleviksi.

Jonkun seurakuntaan kultainen Kalevi ehkä sopisikin mutta minä loihdin Kalelle keveän päivetyksen Mastonin mattamustalla jota jäi keittiön pirttikalusto-projektista.

Tässä Kalevi alkuperäisvärityksessään.

Kesä-Kalevi :)

Torstaipäivän söpöily olkoon ystäväni Maijan Alma-vauva joka on meillä hetken hoidokkina.

Suodatinpussilamppu

Pitihän sitä minunkin kokaista minkälainen lamppu tulee suodatinpusseista. Melkoinen projekti se olikin, ainakin ajallisesti. Hommaan kului n. 6h.

Tarvikkeet ovat seuraavat:

2 pikkulekaa Erikeeperiä
500 kpl suodatinpusseja
1 riisipaperivarjostin + lamppu

Varsinainen kierrätysidea ei ole tässä prokkiksessa toteutunut kuin tuon varjostimen ja lampun kohdalla, ne ostin kirpparilta yhteishintaan 10€. Paperit maksoivat yhteensä 5€ ja Erikeeppereiden hinnaksi tuli n. 4€. Eli siis koko hoito n. 19€, mikäli työlle ei lasketa hintaa. Työn kanssa hinta onkin sitten jotain tonnin luokkaa, sen verran käppyrää hommaa oli :D

Näin se homma eteni:

Käänsin jokaisen pussin ympäri, rypistin ja avasin (kyllä, viisisataa-hittovieköön-kertaa!!)
Liimaa laitoin aika reilusti pussin kapeimpaan kohtaan ja sitä joutui aikansa painamaan jotta pysyi pallossa kiinni.
Aloitin pussien liimaamisen alhaalta jotta näkyvä osa on mahdollisimman siisti. Siitä sitä sitten vaan etenee ylöspäin ja ennen kuin huomaatkaan sinulla on valmis lamppu.

                                                       Tässä ollaan jo voiton puolella.

                                                              Ja tällainen siitä tuli.

Lamppu koko komeudessaan. Halkaisija kokonaisuudessaan n. 100cm. Valonlähteenä ei paras mahdollinen mutta tunnelmanluojana hyvä.

Keittiön valaisin

Ennen remonttia keittiössämme oli aina jotenkin hämärää ja ruoanlaitto (ja kaikki muukin keittiöön kuuluva toiminto kuten kipsin valaminen, maalaaminen yms!!) oli yhtä silmät kierossa tuhraamista. Remontin yhteydessä päätin että nyt laitetaan niin paljon valoja että ennemmin vaikka päähän sattuu mutta hämärässä en enää tuhraa. Työtasovalot hoituivat ja enää oli kattovalaisinta vailla. Jälleen kerran löytyi Facebookin ilmaisryhmästä lamppu! Tämä valaisin olisi ollut sellaisenaankin kaunis, mutta koska olen mikä olen niin jotain piti husata.

Tässä lamppu alkuperäisessä kunnossaan. Kuvasta puuttuu kahdet lasiset kuvut jotka tulivat mukana, pullonvihreät ja valkoiset.

Hiontaa ja maalia pintaan. Neljän lamppunsa ansiosta valaisee sysitalvellakin loistavasti.